Pulkkamäkeen on matkaa vajaan kilometrin verran ja kummilapset huutavat kannustavasti pulkassa juoksemaan, että ennen illan tuloa ehtii suorittamaan riittävän monta vatsapohjasta kutkuttavia laskuja. Siskoni juoksee ohi kyydissä 3-vuotias prinsessa. Itse koitan kiihdyttää näillä töpöjaloilla, jotka lienevät vielä lyhyemmät kuin hobitilla, vetäen 6- ja 8-vuotiasta matkassa mukana. Lapset huutavat kuorossa ”jaksa, jaksa, …” ja hetken yritän pinnistää että tietenkin jaksan, ainahan minä. Lopulta ennen 200 metriä päätepistettä välähtää ajatus, miksi pitää itseään kiduttaa vapaapäivän keskellä, kyseessä on päivä jolloin kuuluu hiljentyä nauttimaan siitä hetkestä. Enkö ole jo riittävästi vuoden aikana puskenut voimavarojeni äärirajoilla, joten käännyn henkeä haukkoen toteamaan, että ei, Hanna ei jaksa, jospa kävelisin.
Takana ollut vuosi on ollut poikkeuksellinen kisavuosi sisältäen paljon uusia kokemuksia sekä ennen kaikkea se on ollut tutkimusmatka omien rajojeni löytämiseksi. Koska puolet vuodesta on mennyt lihasmassan kasvattamiseen tai rasvojen polttamiseen, miten päin vaan, lopulta huomaan että voimaa ei ehtinyt vuoden aikana juurikaan tarttumaan. Kuitenkin näin kauempaa tarkastellen kokonaisuudesta jäi paljon takataskuuni ja löysin ne henkilökohtaiset rajani.
Tarkastellaanpa ensin vuoden positiiviset puolet. Kevään aikana tuli polteltua vauvalihoja pois sen verran, että vaikka paino palautunut lähes lähtötilanteeseen, niin rasvaprosentti ei ole kivunnut lähtölukemiin. Peruskuntotaso parani merkittävästi keväällä ja sen voimin pystyin suoriutumaan erilaisen treeninella myös voimanostokisoista ilman suurempia panostuksia. Toki voimanoston vieminen maaliin kaikkien kisojen osal ohta vaati myös isojen rautojen liikuttelua bodauksen ja kuivattelun ohella. Näihin samoihin asioihin liittyy myös kääntöpuolensa. Syksyllä 2014 alaselkäni alkoi lopulta kiukutella liian raskaasta treenivuodesta. Mieluummin mielsin vaivan johtuvaksi liian vähäisestä malmin liikuttelusta kuin rakennevammaksi, mikä pakottaa miettimään lopulta pidempää lepotaukoa. Toisaalta sitä vuoden aikana on addiktoitinut tietynlaiseen treeniin, että ei tahdo osata enää treenata vain voimatreeniä kevyistä viikoista puhumattakaan. Alussa viittaamani kiduttamiseen, niin ne treenit joissa saa olla laatoituksen uudelleen asentaja, ovat jääneet kevääseen.
Onnistumisen iloa vuonna 2014
Kehonkuva on muuttunut vuoden aikana sen verran että jokaisesta vähänkin kasvaneesta lihassolusta on tullut tärkeä osa kehoani ja haluan niitä vaalia treenien lisäyksellä vaikka olisi aika miettiä urheilullisten tavoitteidenkin kautta, minkälaista treeniä keho todella kaipaa(?) Koska lopulta huomaan olevani itselleni pahin mahdollinen valmentaja, oli aika ottaa toinen vastuuseen treenien sisällöstä. Nyt uuden valmennuksen johdolla on menty noin viisi viikkoa, ja viikonloppuna klassisen voimanoston SM-kisoissa nähdään miltä suunta näyttää ja mitä seuraava kevät tuo tulleessaan. Nyt treenit ovat tuntuneet hyviltä ja paino pudonnut suunnitellusta ilman suurempaa stressiä.
Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia läheisiä, jotka olette olleet jokainen omalla tavallaan tukena viime vuoden matkassa. Kiitos työpaikan kollegoille viime kevään ymmärryksestä ja muokatuista työvuoroista. Kiitos Jennylle aivan ihanista tanssitunneista ja koreografiasta. Kiitos Petralle lukuisista lenkeistä, jonkun tätäkin ”räksyttäjää” piti ulkoiluttaa. Kiitos Virtasen Japelle valmennuksesta sekä muulle Total Gymin väelle tuesta. Kiitos Juusolle vaparimusiikista ja henkisestä tuesta. Kiitos Marjolle huikean muikean tsemppaavasta huollosta sekä kiitos Susannalle upeasta kampauksesta ja meikistä. Kiitos Tommille erinomaisen huikean mahtavasta huollosta MM:ssa. Kiitos Janille ja Marialle hieronnoista ja selän käsittelystä. Kiitos Jokke Aholalle treeniseurasta ja nyt valmennuksesta. Kiitos Ossille ja Easyway:lle kuntotestauksesta. Kiitos Johanna Mäkirinteelle ihanista valokuvaushetkistä. Kiitos perheelle sekä kaikille ystäville jotka ette tulleet mainituksi. Mutta jotta ei tämä näytä miltään ”oscar”-puheelta ja vältyn vetistelemästä, vielä suurin kiitos yhteistyöstä Sporttimekalle, Tonille ja Simpalle.
Nyt kohti kisavuotta 2015 ja ne perhoset kutkuttaa kivasti vatsanpohjaa, vaikkakin huomenna saattaa poskia nipistellä pohjoisen pakkaset.
Kisat käydään Ylitorniolla, ja lava on naisten hallussa la 10.1. klo 09 alkaen. Kisoja voi seurata linkistä:
http://bambuser.com/channel/aavaki
Tsemppiä kaikille kisaajille ja muille myös, hauskaa ja urheilullista kevättä
Hanna
Viimeisimmät kommentit